Sydänsukat

Vuoden vaihteessa opettelin tekemään Broaken seed neulosta. Siitä sitten innostuin päätin, että pitää kokeilla muunkinlaista kirjoneuletta, "oikeaa" kirjoneuletta.

Lähdin liikkeelle kunnianhimoisella tavoitteena tehdä polvisukat, joissa on sydämiä. Ihan ensinnäkin tein vääränlaisen värivalinnan. En ajatellut niin pitkälle, että liian samanvärisistä langoista värit eivät erotu kunnolla. On siis tärkeää valita mahdollisimman suuri kontrasti väreille. Muuten olin työhön ihan suhteellisen tyytyväinen, osasin tehdä riittävän löysää. Tein yhden sukan melkein valmiiksi, ja päätin kuitenkin ryhtyä purkuhommiin. Pääasiassa siis siitä syystä, että tuossa sukassa ei näy keskivälissä olevat isot sydämet.

Purkamisen jälkeen päätin, että teen kuitenkin aluksi vähän lyhyemmät kuin polvisukat. Käytin kuvioita samoista Sinikan sydänsukista, joita olin soveltanut tuohon ylempänä olevaan polvisukkaan. Käyttämällä valkoista pohjaa sain kuvionkin näyttämään vähän paremmalta.

Lopputulokseen olen suhteellisen tyytyväinen. Neulos ei ollut liian kiristävää. Minun käsiala on todela tiukkaa normaalisti ja kirjoneuleen tekeminen on muutenkin tiukempaa kuin tavallisen neuloksen. Eihän tuo jälki vaan ole mitään täydellistä, paljon on vielä harjoiteltava, mutta ensi kertalaiseksi olen ihan tyytyväinen.

Eikä nämä varmasti jääneet viimeisiksi kirjoneuleiksi. Olen ihan täpinöissäni. Kamala päätteleminen oli kyllä langoissa. Olen yhä noudattanut uuden vuoden lupaustani, että jokainen työ pitää saattaa loppuun asti ennen uuden aloittamista. Mieli kulki jo uusissa kuvioissa jalkaterää tehdessäkin, saati sitten päättelyvaiheessa.

Resoriin muuten käytin sitä samaa resoria joka oli Novitan surullisen kuuluisissa joulukalenterisukissa. Siis ne minkä suhteen tein luovutuspäätöksen.

Broaken seed lapaset

Lähdin tekemään lapasia ihan samalla menetelmällä kuin sukkiakin tällä broake seed menetelmällä. Halusin täysin samat värit. Lapasessa tein tuon näkyvän puolen kuvioneuleella ja sitten taas kämmenpuolen ilman kuviota. Eli sinne tuli ihan tavallinen oikea neuloss, mutta kun lagat on värikkäitä niin näkyy raidat.

Olen lapasia käyttänyt nyt varmaan viikon verran oikeastaan ihan jokainen päivä. Tänään päiväleenkillä huomasin, että hitto, toinen peulalo on tehty luonnonvalkoisesta ja toinen täysin valkoisesta. No mutta kun nuo nyt ovat ihan minua itseäni varten niin mitä väliä.

Joka tapauksessa tykkään se sukista, että lapasista todella paljon. Peukalona käytin intialaista kiilapääpeukaloa. Ja on muuten malli josta on helppo aloittaa kirjoneuleen tekeminen. Suosittelen.

Broaken seed sukat

Kirjoneuleesta minulla ei tosiaankaan ole juurikaan kokemusta. Kerran olen tehnyt jotkut lasten sukat ja niistä tuli ihan liian kiristävät. Olen erilaisissa käsityöryhmissä ihastellut muiden töitä ja hiljalleen on tullut olo, pitäisikö minunkin yrittää.

Päätin lähteä varmalla tavalla liikkeelle. Käyttäen menetelmänä broaken seedia. En tiedä voiko tuota nyt välttämättä edes kirjoneuleeksi kutsua. Joka toinen kierros on suoraa oikeaa ja joka toinen kierros toistaen vuoron peräin oikein, nurin, oikein... Ja neljännellä kierroksella aloitetaan vaan nurin, oikein, nurin menetelmällä.

Oikein neuloskohdissa käytin valkoista lankaa ja kuvioneukeen kohdalla värikästä Polaris lankaa. Ja hei, minä niin ihastuin tähän malliin. Ei jäänyt viimeiseksi versioksi. Tein samalla logiikalla myös itselleni lapaset, mutta ne esittelen seuraavassa blogissa.

Ajattelin myös, että voisin yrittää kirjoittaa tästä jonkinlaisen ohjeen. Vaikka omakehittelemä mallihan tämä ei ole, mutta malli on ilmainen. Äärettömän helppo tapaa aloittaa kirjoneuleen opetteleminen. Ja arvatkaapa vaan lukijat jäinkö koukkuun. Nyt on puikoilla sitten jo ihan eri tason kirjoneulesukat. Toki myönnän olevani ihan amatööri.

Lankana oli Novitan 7 veljestä.

Uuden vuoden lupaus

Yleensä en tee uuden vuoden lupauksia. Mutta nyt tein yhden. Se kuuluu näin, että työt pitää päätellä ennen kuin saa aloittaa uuden. Ainakin ensimmäisten sukkien ohella se onnistui.

Toki minulla on yhä useampi keskeneräinen työ. Vedoten vaikka sitten siihen, että aina on tarjolla sekä helpompi että vaikeampi työ. Helppo työ on sellainen jonka voi ottaa mukaan vaikka aamuruuhkaan. Vaikeampi tai muuten vaan suurempi töinen sitten sellainen, jonka tekemisessä pitää oikeasti olla tarkkana tai se on muuten vaan niin iso, ettei sitä mielellään kuljeta mukana.

Ainakin näiden tämän vuoden ensimmäisten ja viime vuoden viimeisen työn kohdalla päättelin heti. Nyt on valmisteilla samasta mallista lapaset.