Novellikoukku

Ainakin useammassa Helsingin kirjastossa pidetään Novellikoukkua. Olen nyt suunnilleen vuoden päivät käynyt Novellikoukussa epäsäännöllisen säännöllisesti. Ensimmäisellä kerralla en edes tiennyt koko tapahtumasta. Olin ihan sattumalta palauttamassa kirjoja kirjastoon kun Novellikoukun vetäjä huikkasi, että tuletkos mukaan. Laitoin viestin kotiin, että tästä tuleekin vähän pidempi kirjastoreissu ja jäin sinne.

Hienoa, että kirjasto tekee tällaista toimintaa. Meitä käy tietty määrä naisia Novellikoukussa, kuuntelemme novelleja ja höpisemme kaikenlaista. Neuloa voi omia juttuja tai tehdä tilkkapeittoa hyväntekeväisyyteen, tai olla vaikka neulomattakin ja vaan nauttia kuuntelemisesta. Ja annamme ja saamme neulontaneuvoja. Jollakin on useimmiten joku kiva uusi juttu mukana ja jaamme ideoita. Olen intohimoinen neuloja, mutta samalla tavalla olen myös intohimoinen lukija. Itse asiassa olen meidän lähikirjaston suurkuluttaja. Useimmat novellit ovat olleet sellaisia, että minun ei olisi ollut mieleenkään lukea kyseistä kirjaa tai kirjailijan teoksia ylipäätäänkään. Olen saanut hyviä ideoita siitä mitä kannattaa lukea.

Kuvassa ollut tuleva kaulahuivi oli viimeksi mukanani Novellikoukussa. Teen tuota huivia Elegia-langan jämästä. Sen edellisen huivinhan halusi tyttäreni. Tämän huivin pidän visusti piilossa. En näytä edes vilahdukselta sitä tyttärelleni. :)

Tuo neulos muuten jos kiinnostaa niin julkaisen siitä ohjeen lähiaikoina. Tuollainen reikäinen pitsineulos sopii tuolle Novitan Elegia langalle todella hyvin, ainakin omasta mielestäni. Vaikka siinä on paljon reikiä niin huivista tulee varmasti lämmin, siltä ainakin tuntuu.

Pöytäliina

Tässä pöytäliina jonka tekemisen aloitin jo ties milloin. Varmaan viime kesänä. Sain sen marraskuun tienoilla valmiiksi, mutta päättely jäi tekemättä. Nyt sain senkin osuuden vihdoin ja viimein tehdyksi.

Kuten näkyy niin virkkaus ei yhä ole parhain taitoni. Mutta kyllä se on kehittynyt siitä mistä olen lähtenyt liikkeelle. Lanka tarttui kaupasta aikoinaan ihan sen takia, että se oli todella ihanan värinen. Vähän tekisi mieli tehdä tällä samalla mallilla joku enemmän meidän olohuoneen sisustukseen sopivan värinen.

Kolmiohuivi

Ihastuin Novitan Elegia lankaan yhdellä kauppareissulla. Tämä väri on nimeltään Hattara. Elegiassa on 62 % puuvillaa, 35 % akryylia ja 3 % polyamidia. Lueskelin Novitan sivulta, että langalle suositeltiin pitsineuletta.

Päätin sitten, että tästä tulee kaunis huivi. Ehkä olisin voinut käyttää enemmän mielikuvitusta, mutta päädyin samaan malliin jota olen aikaisemminkin käyttänyt. Ohje löytyy Ullaneuleen sivulta.Välillä voisi toki kokeilla jotakin uuttakin eikä tyytyä aina tekemään samalla vanhalla mallilla. Toki tässä mallissa ei ole mitään vikaa, joten mitäpä sitä vaihtamaan hyvää kenties vähemmän hyvään. :)

Meillä oli viime viikonloppuna enoni 70 vuotis juhlat. Aloitin tuon huivin neulomisen jo reilu kuukausi sitten. Suunnitelmissa oli, että voisin ottaa huivin käyttööni juhliin mennessä. Lopulta minulle kuitenkin tuli kiire. Viimeistelin huivia vielä juuri ennen juhlia.

Tyttäreni kun näki huivin, hän ilmoitti haluavansa samanlaisen. Eikä muuten ollut ensimmäinen kerta. Ainakin kaksi aikaisempaa huivia on päätynyt hänelle. Hän ihasteli ja ihasteli ja tykkäsi erityisesti tuosta materiaalista. Hän kun saa villasta allergiaoireita niin puuvilla tuntui erityisen hyvältä. Teimme sitten diilin, että minä saan käyttää huivia juhlissa ja hän saa sen juhlien jälkeen itselleen. Kuvassa huivi on sovituksessa tyttäreni päällä.

Onneksi minulle jäi tuota Elegian Hattaraa vielä vähän reilu kerällinen. Ehkä saan siitä jotakin kivaa itselleni aikaiseksi ja jätän sen tällä kertaa näyttämättä tyttärelle. :)

Sydänsukat

Vuoden vaihteessa opettelin tekemään Broaken seed neulosta. Siitä sitten innostuin päätin, että pitää kokeilla muunkinlaista kirjoneuletta, "oikeaa" kirjoneuletta.

Lähdin liikkeelle kunnianhimoisella tavoitteena tehdä polvisukat, joissa on sydämiä. Ihan ensinnäkin tein vääränlaisen värivalinnan. En ajatellut niin pitkälle, että liian samanvärisistä langoista värit eivät erotu kunnolla. On siis tärkeää valita mahdollisimman suuri kontrasti väreille. Muuten olin työhön ihan suhteellisen tyytyväinen, osasin tehdä riittävän löysää. Tein yhden sukan melkein valmiiksi, ja päätin kuitenkin ryhtyä purkuhommiin. Pääasiassa siis siitä syystä, että tuossa sukassa ei näy keskivälissä olevat isot sydämet.

Purkamisen jälkeen päätin, että teen kuitenkin aluksi vähän lyhyemmät kuin polvisukat. Käytin kuvioita samoista Sinikan sydänsukista, joita olin soveltanut tuohon ylempänä olevaan polvisukkaan. Käyttämällä valkoista pohjaa sain kuvionkin näyttämään vähän paremmalta.

Lopputulokseen olen suhteellisen tyytyväinen. Neulos ei ollut liian kiristävää. Minun käsiala on todela tiukkaa normaalisti ja kirjoneuleen tekeminen on muutenkin tiukempaa kuin tavallisen neuloksen. Eihän tuo jälki vaan ole mitään täydellistä, paljon on vielä harjoiteltava, mutta ensi kertalaiseksi olen ihan tyytyväinen.

Eikä nämä varmasti jääneet viimeisiksi kirjoneuleiksi. Olen ihan täpinöissäni. Kamala päätteleminen oli kyllä langoissa. Olen yhä noudattanut uuden vuoden lupaustani, että jokainen työ pitää saattaa loppuun asti ennen uuden aloittamista. Mieli kulki jo uusissa kuvioissa jalkaterää tehdessäkin, saati sitten päättelyvaiheessa.

Resoriin muuten käytin sitä samaa resoria joka oli Novitan surullisen kuuluisissa joulukalenterisukissa. Siis ne minkä suhteen tein luovutuspäätöksen.

Broaken seed lapaset

Lähdin tekemään lapasia ihan samalla menetelmällä kuin sukkiakin tällä broake seed menetelmällä. Halusin täysin samat värit. Lapasessa tein tuon näkyvän puolen kuvioneuleella ja sitten taas kämmenpuolen ilman kuviota. Eli sinne tuli ihan tavallinen oikea neuloss, mutta kun lagat on värikkäitä niin näkyy raidat.

Olen lapasia käyttänyt nyt varmaan viikon verran oikeastaan ihan jokainen päivä. Tänään päiväleenkillä huomasin, että hitto, toinen peulalo on tehty luonnonvalkoisesta ja toinen täysin valkoisesta. No mutta kun nuo nyt ovat ihan minua itseäni varten niin mitä väliä.

Joka tapauksessa tykkään se sukista, että lapasista todella paljon. Peukalona käytin intialaista kiilapääpeukaloa. Ja on muuten malli josta on helppo aloittaa kirjoneuleen tekeminen. Suosittelen.

Broaken seed sukat

Kirjoneuleesta minulla ei tosiaankaan ole juurikaan kokemusta. Kerran olen tehnyt jotkut lasten sukat ja niistä tuli ihan liian kiristävät. Olen erilaisissa käsityöryhmissä ihastellut muiden töitä ja hiljalleen on tullut olo, pitäisikö minunkin yrittää.

Päätin lähteä varmalla tavalla liikkeelle. Käyttäen menetelmänä broaken seedia. En tiedä voiko tuota nyt välttämättä edes kirjoneuleeksi kutsua. Joka toinen kierros on suoraa oikeaa ja joka toinen kierros toistaen vuoron peräin oikein, nurin, oikein... Ja neljännellä kierroksella aloitetaan vaan nurin, oikein, nurin menetelmällä.

Oikein neuloskohdissa käytin valkoista lankaa ja kuvioneukeen kohdalla värikästä Polaris lankaa. Ja hei, minä niin ihastuin tähän malliin. Ei jäänyt viimeiseksi versioksi. Tein samalla logiikalla myös itselleni lapaset, mutta ne esittelen seuraavassa blogissa.

Ajattelin myös, että voisin yrittää kirjoittaa tästä jonkinlaisen ohjeen. Vaikka omakehittelemä mallihan tämä ei ole, mutta malli on ilmainen. Äärettömän helppo tapaa aloittaa kirjoneuleen opetteleminen. Ja arvatkaapa vaan lukijat jäinkö koukkuun. Nyt on puikoilla sitten jo ihan eri tason kirjoneulesukat. Toki myönnän olevani ihan amatööri.

Lankana oli Novitan 7 veljestä.

Uuden vuoden lupaus

Yleensä en tee uuden vuoden lupauksia. Mutta nyt tein yhden. Se kuuluu näin, että työt pitää päätellä ennen kuin saa aloittaa uuden. Ainakin ensimmäisten sukkien ohella se onnistui.

Toki minulla on yhä useampi keskeneräinen työ. Vedoten vaikka sitten siihen, että aina on tarjolla sekä helpompi että vaikeampi työ. Helppo työ on sellainen jonka voi ottaa mukaan vaikka aamuruuhkaan. Vaikeampi tai muuten vaan suurempi töinen sitten sellainen, jonka tekemisessä pitää oikeasti olla tarkkana tai se on muuten vaan niin iso, ettei sitä mielellään kuljeta mukana.

Ainakin näiden tämän vuoden ensimmäisten ja viime vuoden viimeisen työn kohdalla päättelin heti. Nyt on valmisteilla samasta mallista lapaset.